Uus-Assyrian historia - kronologian ajoittaminen
Johdanto
Tutkijoita ja satunnaisia raamatuntutkijoita on kiinnostanut Assyrian kuninkaiden Sargon II:n ja hänen poikansa Sanheribin hallituskausien tarkasteleminen.
Tähän vaikuttaa se, että heihin molempiin on viitattu Raamatun kirjoituksissa. Vaikka Sargon II mainitaan Raamatussa hyvin lyhyesti yhdessä jakeessa, hän itse kirjoittaa tapahtumista, joista kerrotaan myös Raamatussa. Toiseksi arkeologia on löytänyt Sargonin tekemän “kaupungin”, jonka hän itse nimitti Dur-Sharrukeniksi.1-1 Se on osoittautunut hyvin merkittäväksi löydöksi, josta saadaan tietoa myös Assyrian taiteesta ja kulttuurista.
Assyrian historian mielenkiintoisia kuninkaita on myös Shalmaneser V.1-2 Hänestä on vähän tietoa historiasta, mutta Raamattu kertoo hänestä muutamia yksityiskohtia, joista ei kerrota missään muualla. Raamatun sisältämät tiedot auttavat ymmärtämään joitakin arkeologisia mainintoja.
Kenties hiukan yllättäen Shalmaneser III:n hallituskaudesta paljastuu tietoa, jolla on suurta merkitystä kronologian ajankohdalle.
1. Auringonpimennykset
Uus-Assyriaan liittyy paljon muutakin mielenkiintoista. Tutkijat ja heihin luottavat hehkuttavat erästä “historiantutkimuksen kiinnekohtaa” käyttäen siitä nimitystä “Assyrian auringonpimennys”. Siihen on sovellettu kesäkuussa 763 eaa. tapahtunutta auringonpimennystä.1-3 Tällä tutkijoiden oivalluksella on kuitenkin hyvin arvovaltaiselta kuulostava haastaja: Raamattu. Nykyiset tutkijat myöntävät historiantutkimuksen vaikeuden. Monessa kohtaa vanhoista savitauluista puuttuu rivejä ja monet lauseet ovat katkonaisia. Sen sijaan Raamattu on säilynyt, siitä ei puutu rivejä eikä sen lauseet ole katkonaisia. Kaiken lisäksi se väittää olevansa Jumalan henkeyttämä tietolähde.
Kirjoittajan tekemä uusi tutkielma soveltaakin Raamatun ajanlaskua ja sen lisäksi muinoin havaittuja auringonpimennyksiä. Nämä auringonpimennykset ovatkin olleet tärkeä apukeino muinaisen historian kronologioiden ajoittamisessa.
Huomataan kuitenkin hyvin merkittäviä tuloksia, kun tarkastellaan tuon ajan auringonpimennyksiä käyttäen apuna NASA:n tekemää laskuria, jota auringonpimennyksiä luetteloivat sivustot, kuten esim. moonblink.info käyttävät. Sopivia auringonpimennyksiä ei löydy vaihtoehtoisilta ajankohdilta. Niinpä tässä törmätään siihen, että täytyy ottaa huomioon muutakin kuin Raamatun ajanlasku. Jotta kronologia voidaan laskea oikeaoppisesti, joudutaan ottamaan huomioon myös Raamatussa kerrotut tapahtumat. Kuinka niin?
2. Maapallon pyörimisliikkeen vaikutus
Raamattu kertoo hyvin merkittävän tapahtuman. Tästä tapahtumasta tekee merkittävän se, että sillä oli suuri vaikutus maapallon asentoon. Sen myötä sillä oli suuri vaikutus siihen, mihin aikaan auringonpimennykset näyttäisivät tapahtuneen, kun niiden ajankohtaa nykyisin laskettaisiin tuolta ajalta. Raamattu kertoo tästä:
Jesaja vastasi silloin: ”Jumala antaa sinulle tämän merkin osoittaakseen, että Jumala toteuttaa puhumansa sanan: haluatko, että varjo siirtyy portailla kymmenen porrasta eteenpäin vai kymmenen porrasta taaksepäin?” Hiskia sanoi: ”Varjon on helppo pidetä kymmenen porrasta mutta ei siirtyä kymmentä porrasta taaksepäin.” Silloin profeetta Jesaja huusi Jumalaa, ja hän antoi varjon siirtyä Ahasin portailla taaksepäin kymmenen porrasta, jotka se oli jo laskeutunut.1-4
Tässä kerrotaan hiukan epäsuorasti, että ’varjo siirtyi 10 porrasta taaksepäin’. Tämä tapahtui Hiskian ollessa Juudan kuninkaana.
Mitä tuolloin tapahtui käytännössä, joka aiheutti varjon siirtymisen, on tähän saakka ollut jonkin verran arvailujen varassa. Monet ovat kuitenkin pitäneet hyvin mahdollisena sitä, että maapallo pyöri taaksepäin jonkin verran.
Kirjoittaja on tutkielmassaan tullut siihen tulokseen, että tämä oli erittäin todennäköistä.
Tämä edellä kuvailtu tapahtuma sattui ilmeisesti keväällä 730 eaa. Tämän tarkkaan ajoitukseen palataan hiukan myöhemmin.
Vaikutus maan painovoimaan. Monella voi kuitenkin herätä mielenkiintoisia kysymyksiä, miten tuollainen maapallon pyörimisliikkeen nopea pysähtyminen ja taaksepäin pyöriminen, pysähtyminen uudestaan ja alkaen taas pyöriä oikeaan suuntaan voisi vaikuttaa.
Kirjoittaja käsitteli tätä asiaa tutkielmassaan.1-5 Siinä tuli ensinnäkin esille se, että tutkijat eivät ole perusteellisesti tutkineet tätä asiaa. Toiseksi, koska maapallon pyöriminen sillä tavalla taaksepäin olisi ollut Jumala aiheuttama ihme, hänen olisi helppo tehdä siinä myös toinen ihme: Hän pystyi huolehtimaan siitä, että siitä ei aiheudu mitään vahinkoa maan päällä asuville.
Huomataan lisäksi, että kun Uus-Assyrian kronologiaa ryhdytään ajoittamaan Raamatun ajanlaskun avulla, laskeminen kannattaa aloittaa varhaisemmalta ajalta. Sieltä löytyy lähes täsmällisesti ajoittuvia tapahtumia, jotka ovat rinnakkaisia Raamatussa kerrotulle kansojen historialle.
3. Assyrian kuningas Shalmaneser III
Hänen hallitusaikansa: 919-884 eaa. Tämän kuninkaan tässä esitetty hallitusaika voi yllättää lukijan. Se johtuu yksinkertaisesti siitä, että selkeää Raamatun kronologiaa ei ole verkossa helposti saatavilla ja vaikka olisikin, harvat ovat tutustuneet siihen. Toiseksi tämän maailman tutkijat ja heidän innokkaat kannattajansa ovat luoneet ilmapiirin, että mihinkään muuhun kuin heidän - kuolevaisten ihmisten - ilmoittamiin aikamääriin ei voi luottaa.
Selvennetään hiukan asiaa. Arkeologiset tiedot paljastavat, että Israelin kuningas Jeehu oli tekemisissä Shalmaneser III:n kanssa ilmeisesti tämän 18. hallitusvuotena.1-6
Toinen tähän liittyvä tieto on Shalmaneser III:n kirjoittama Musta Obeliski. Siinä kerrotaan, että Shalmaneser III taisteli Syyrian kuningasta Hadadeseriä eli Benhadadia vastaan vielä 11. hallitusvuotenaan.1-7 Jeehu nousi Israelin kuninkaaksi Raamatun ajanlaskun mukaan ilmeisesti vuonna 905 eaa. Hänen edeltäjänsä Jooram taisteli seuraavaa Syyrian kuningasta Hasaelia vastaan mahdollisesti saman vuoden aikana.1-8 Shalmaneser III kertoo taistelleensa Hasaelia vastaan 18. hallitusvuotenaan.
Tähän liittyy lisäksi Shalmaneser III:n jälkeisten Assyrian kuninkaiden hallitusaika ja auringonpimennys, joka tapahtui Assur-Dan III:n 9. hallitusvuotena. Voidaan huomata, että 2. huhtikuuta 824 eaa. oli auringonpimennys, se näkyi täydellisenä Babylonissa kun käytetään oletusta maapallon asennon muuttumisesta. Tätä auringonpimennystä sovellettaessa, kun käytetään tutkijoiden tekemiä laskelmia Assyrian kuninkaiden hallitusajoista, Shalmaneser III:n hallitusaika asettuu yllä mainituille vuosille.
Shalmaneser III:n hallituskauden ajoittumista tuohon kohtaan tukee myös toinen auringonpimennys. Se tapahtui Babylonin kuninkaan Shimbar-Shipakin 7. hallitusvuotena. Tuo vuosi oli vuosi 1078 eaa. Silloin oli hyvälaatuinen auringonpimennys. Se tapahtui 254 vuotta aikaisemmin kuin huhtikuussa 824 eaa. nähty auringonpimennys. Entä paljonko tutkijat ovat laskeneet näiden vuosien eroksi vanhassa kronologiassa? Sama 254 vuotta (1018-764 eaa.).
Tässä on merkille pantavaa täsmällisyys vuosilukuja verratessa. Esimerkiksi Shalmaneser III:n 11. hallitusvuosi ei ajoitu sellaiseen ajankohtaan, jolloin Raamatun ajanlaskun mukaan Syyrian kuninkaana oli Hasael.
4. Puuttuva Assyrian kuningas löytyy
Tässä esitetty Uus-Assyrian kronologian ajankohta voi lisäksi hämmästyttää, kun otetaan huomioon esim. Tiglat-Pileser III:n hallitusaika. Hänen kerrotaan olleen kanssakäymisissä Juudan kuninkaan Ahasin kanssa, joka hallitsi huomattavasti myöhemmin.1-9 Assyrian kuninkaan Assur-nirari V:n hallituskausi näyttääkin päättyneen jo 804 eaa.
Menander Efesolaisen mukaan, jota historioitsija Josephus lainaa, Assyrian kuningas Pul hallitsi 36 vuotta.1-10 Myös Raamattu kertoo tästä kuninkaasta. Tämän nimisen kuninkaan kerrotaan perineen veroja Israelin kuninkaalta Menahemilta.1-11 Raamatun ajanlaskun mukaan Menahem hallitsi 780-luvulla eaa. Vaikuttaa todennäköiseltä, että hän toimi kuninkaana tuona aikana. Kun lasketaan hänen pitkä hallitusaikansa, tullaan siihen tulokseen, että Tiglat-Pileser III tuli kuninkaaksi vuonna 768 eaa.
5. Assyrian kuningas Sargon II
Sargon II (745-729 eaa.). Sargon nousi kuninkaaksi, kun hänen veljensä Shalmaneser V vielä toimi Assyrian kuninkaana. Sargon laajensi Assyriaa valtakautensa aikana ja aloitti aikaisemmin mainitun uuden pääkaupungin Dur-Sarrukinin rakennuttamisen.
Valtaannousu
Sargonin valtaannoususta ja sen syistä on erittäin vähän tietoa. Suuurelta osin tuon ajan tapahtumat näyttäisivät perustuvan arvioihin. ABC1 Aikakirja kertoo siitä tyhjentävältä tuntuvan lausunnon:
”Salmaneser meni kohtalonsa luo Tebêtu-kuussa. Šalmaneser hallitsi Akkadia ja Assyriaa viiden vuoden ajan.
Tebêtu-kuun kahdentenatoista päivänä Sargon nousi valtaistuimelle Assyriassa.”1-12
Tästä lausunnosta voisi päätellä, että Shalmaneser V:n hallituskausi päättyi tuohon ja hän koki väkivaltaisen lopun. On kuitenkin hyvä huomata, että todennäköisesti tämä ABC1 Aikakirja ei ollut assyrialaisten kirjoittama. Ja jos se oli assyrialaisten tekemä, sen saattoivat kirjoittaa Sargon II:n kuninkuutta puolustavat kirjurit tai sellaiset henkilöt, jotka eivät välittäneet Shalmaneser V:n hallituskautta koskevista tarkoista yksityiskohdista. (Ilmeisesti ABC1 Aikakirja kirjoitettiin useita vuosikymmeniä myöhemmin ja siinä olevat tiedot jäljennettiin pienemmistä savitauluista.)
On kuitenkin mahdollista, että Sargon vangitsi veljensä lyhyeksi aikaa tai kenties hän nousi pelkästään voimakkaaseen sanalliseen vastarintaan.
Näyttää kuitenkin siltä, että Assyrian virkailijat eivät virallisesti tunnustaneet Sargonin kuninkuutta, sillä Assyrian limmu-lista sisältää yhteensä 8 riviä tai jopa 9 riviä (laskien mukaan vuoden, jonka aikana Sargon II nousi kuninkaaksi) Shalmaneser V:n hallituskaudelle. Assyrialaiset eivät kuitenkaan tätä Sargonin valtaannousua täysin sivuuttaneet, sillä limmu-listassa on Shalmaneser V:n 5. hallitusvuoden jälkeen seuraava rivi:
“Sotakomentaja ylipäällikkönä”1-13
Todennäköisesti tässä mainittu sotakomentaja oli Sargon II. Voi saada myös sen käsityksen, että tämä Sargonin valtaannousu tapahtui ainakin osittain rauhanomaisesti, sillä Shalmaneser V oli hiukan myöhemmin aktiivisesti osallisena hyökkäämässä Israelin pääkaupunkia Samariaa vastaan. Raamattu kuvailee sitä lyhyesti:
“Kuningas Hiskian neljäntenä vuonna eli Israelin kuninkaan Hosean, Elan pojan, seitsemäntenä vuonna Assyrian kuningas Salmanassar hyökkäsi Samariaa vastaan ja alkoi piirittää sitä”1-14
Tämä tapahtui vuonna 743 eaa., Shalmaneserin 8. hallitusvuotena. Tässä on huomionarvoista, että maalliset tietolähteet eivät suoraan paljasta, että Shalmaneser V oli mukana aloittamassa taistelua Samariaa vastaan. Todennäköisesti Sargon II käytti kuitenkin tuohon aikaan todellista valtaa Assyriassa.
Shamaneser V:n hallituskausi päättyi vuonna 742 eaa. (Ehkä jopa ennen vuoden vaihtumista assyrialaisen kalenterin mukaan. Shalmaneserin 8. hallitusvuosi päättyi keväällä 742 eaa. Mikäli hän hallitsi jonkin verran seuraavan kalenterivuoden aikana, hän siirtyi pois vallasta vasta 9. hallitusvuotensa aikana. Assyrian limmu-lista ei kerro yksityiskohtia siitä, milloin hän väistyi kuninkaan tehtävistä.), on mahdollista että hän sai surmansa Samarian vastaisessa taistelussa. Tästä ei ole kuitenkaan tarkempia tietoja. On kuitenkin mahdollista, että Shalmaneser V tuolloin siirtyi virallisesti pois kuninkaan tehtävistä ja jatkoi veljensä Sargonin alaisuudessa toimivana sotapäällikkönä. Limmu-listan mukaan vasta tämän jälkeen Sargon II tunnustettiin virallisesti Assyrian kuninkaaksi.
Raamattu kuitenkin vahvistaa, että Shalmaneser V toimi kuninkaana pitempään kuin tutkijoiden käyttämä ABC 1 Aikakirja asiasta kertoo.
Sargon II:n sotilaalliset kampanjat
Sargon II teki armeijansa kanssa useita hyökkäyksiä naapurimaihin, kuten Assyrian kuninkailla oli tapana. Otetaan tähän esille muutamia niistä.
Eräs merkittävistä kampanjoista, joita hän teki, oli hyökkäys hänen toisena vuotenaan Syyrian Arpadia, Simyraa ja Damasia sekä Israelin Samariaa vastaan,1-15 vaikka se olikin pienehkö taistelu. Syynä tähän on se, että se saattoi olla sama taistelu, josta kerrotaan Raamatussa:
“Assyrian kuningas sai kuitenkin tietää, että Hosea oli mukana salaliitossa, sillä Hosea oli lähettänyt viestinviejiä Egyptin kuninkaan Son luo eikä tuonut veroa Assyrian kuninkaalle niin kuin aiempina vuosina. Siksi Assyrian kuningas vangitsi hänet ja piti häntä sidottuna vankilassa”1-16
On merkille pantavaa, että tuossa raamatunkohdassa ei mainita Assyrian kuninkaan nimeä, joka nousi Samarian kuningasta Hooseaa vastaan. Sargon II:n kirjoituksista hänet voidaan tunnistaa.
Eräs merkittävimpiä oli Sargonin taistelut ja jatkuvat riidat Urartun eli Armenian kanssa. Sargon:n 6. hallitusvuoden (740 eaa.) aikana Armenian kuningas Ursaha(eli Rusa I) kääntyi kapinaan. Hän surmasi Assyrian paikallisen edustajan Azan. Sargon asetti Armenian uudeksi edustajakseen tämän veljen Ullasan. Tämä kuitenkin ilmeisesti pelkäsi kuningas Rusa I:a ja liittoutui tämän kanssa. Tämä johti siihen, että Sargon hyökkäsi Armeniaan, mutta antoi anteeksi palvelijalleen Ullasalle.1-17
Hän hyökkäsi Armeniaa vastaan vielä seuraavana vuotena ja se johti Rusa I:n tuhoon. Sargon hyökkäsi myös hänen seuraajaansa Argisti II:ta vastaan 10. hallitusvuotenaan.
Varsin merkittävä oli Sargon II:n hyökkäys Babyloniin 12. hallitusvuotenaan.1-18 Tässä hyökkäyksessä häntä avusti voimallisesti hänen poikansa Sanherib, jonka hän oli nimittänyt kanssahallitsijakseen.1-19
Sargon kertoo tehneensä myös kampanjan Egyptiä vastaan 2. hallitusvuotenaan (744 eaa.). Tutkijat pitävät tätä virheellisenä lausuntona ja väittävät Sargonin olleen diplomaattisissa suhteissa farao Osorkon IV:n kanssa.1-20 Tämä näyttäisi kuitenkin olevan heidän taholtaan virheellinen tulkinta, sillä Osorkon IV toimi Egyptin kuninkaana noin 50 vuotta ennen Sargonin hallituskautta.1-21 Sargonin aikana Egyptin kuninkaana oli ilmeisesti Shabako, Sargon II käyttää hänestä nimitystä Sebech.
Tämä näyttäisi liittyvän läheisesti aikaisemmin mainittuun kampanjaan, jonka Sargon II teki 2. hallitusvuotenaan Israelin kuningasta Hooseaa ja muutamia Syyrian kaupunkeja vastaan, koska nämä suunnitelivat salaliittoa Egyptin kuninkaan kanssa.
Sargon II:n ja Shalmaneser V:n hallituskauden ajoittaminen
Vaikuttaa siltä, että vanhassa kronologiassa on muutama virhe näiden kuninkaiden hallituskausien ajoittamiseen. Kenties syynä on Assyrian Limmu-listan viheellinen tulkinta.
Ensinnäkin Shalmaneser V:n hallituskauden alku. Näyttää siltä, että tutkijat olettavat hänen hallituskautensa alkaneen vuoden 727 eaa. aikana.1-22 Tässä ei nyt kommentoida tuota tutkijoiden vanhan kronologian mukaista ajoitusta. Sen sijaan kiinnitetään huomio tuohon tapahtumaan liittyvään limmu-listaan. Siinä sanotaan seuraavasti:
“Bêl-Harran-bêla-usurin eponyymin aikana Guzanan kuvernööri, kampanja vastaan [...]. Šalmaneser [V] nousi valtaistuimelle.”1-13
Tässä on hyvä muistaa, että tämä oli Tiglat-Pileser III:n viimeinen hallitusvuosi ja Shalmaneset V:n valtaannousuvuosi. Tämä assyrialainen kalenterivuosi päättyi keväällä 726 eaa. tuon vanhan kronologian mukaan. Shalmaneser V:n hallituskausi alkoi tuon kalenterivuoden Tebetu kuukauden 25. päivänä.1-12 Tämä vastaa suunnilleen nykyistä tammikuun 22. päivää. Shalmameser ehti hallita noin 2,5 kuukautta ennen kalenterivuoden vaihtumista. Niinpä Shalmameserin 1. hallitusvuosi olisi alkanut keväällä 726 eaa.
Samankaltainen virhe näyttää liittyvän Sargon II:n hallituskauden alkuun. Hän julistautui kuninkaaksi Shalmaneser V:n 5. hallitusvuoden lopulla. Tutkijat olettavat hänen tulleen kuninkaaksi vuonna 722 eaa. Mutta oliko se edellisen huomioon ottaen Shalmaneserin viides hallitusvuosi?
Kyllä se oli, mutta tässäkin tulee ottaa huomioon, että hän tuli kuninkaaksi tuon kalenterivuoden lopulla, Tebetu kuukauden aikana.1-12 Niinpä hänen hallituskautensa alkoi tammikuussa 721 eaa.. Tämä ei muutoin vaikuta heidän hallituskausiensa ajankohtaan siitä, miten vanha kronologia sen tulkitsee. Ainoastaan heidän valtaannousuvuoden pituus on reilusti lyhyempi.
6. Assyrian kuningas Sanherib
Sanherib (734-710 eaa.), Assyrian kuningas. Hän hallitsi aluksi arviolta hieman yli viisi vuotta samaan aikaan isänsä Sargon II:n kanssa.1-23 Tähän kohtaan liittyy näennäinen ristiriita nykyiseen vanhaan kronologiaan. On kuitenkin hyvä huomata, että ABC1 Aikakirjassa ei ole mitään tapahtumia kirjoitettu tutkijoiden olettamalle n. 5 vuoden ajanjaksolle, jolloin Sargon II heidän mielestään yksin, ilman vasalli hallitsijaa, oli Babylonin kuninkaana. Sen sijaan siinä ikäänkuin saumattomasti jatketaan saman taistelun tarkastelua, jota Sargon II kävi ja kuninkaan nimeksi vaihtuu Sanherib.
Tarkkaa aikaa hänen hallituskauden alun ajankohdalle ei ole tiedossa. Jonkinlaisen suuntaviivan sille antaa se, että muinaisissa arkeologisissa teksteissä hänen hallituskautensa pituus on ilmoitettu 24 vuoden pituiseksi.1-12 Nämä ilmoitetut vuosimäärät olivat aina pyöristettyjä lukuja.Hänen hallituskautensa pituus oli siis pitempi kuin 23,5 vuotta ja lyhyempi kuin 24,5 vuotta.
Koska Sanheribin hallituskausi päättyi juliaanisen kalenterin mukaan tammikuun alkupäivinä vuonna 710 eaa., se on saattanut alkaa vuoden 734 eaa. alkukuukausina tai vuoden 735 eaa. viimeisinä kuukausina. Tämä hänen nousunsa kuninkaaksi tuohon aikaan tapahtui ilmeisesti hänen isänsä määräyksestä. Vuonna 729 eaa., Ab-kuukautena, elokuun puolenvälin tienoilla,1-13 hän sai virallisesti koko Assyrian kuninkuuden.
Sanheribin sotilaalliset kampanjat
Sanherib kertoo kirjoituksissaan (Annals of Sennacherib) sotilaallisista kampanjoistaan. Hän ei kerro monesko hänen hallitusvuotena oli meneillään kunkin kampanjan aikana. Hänen ensimmäinen kampanjansa kohdistui Babyloniaa ja sen kuningasta Marduk-Apla-Iddina II:sta vastaan.1-19 Tämä oli sama taistelu, josta Sargon II kertoo ja joka ajoittui hänen hallitus kautensa 12. hallitusvuoteen.1-24 Tämä oli myös Marduk-Apla-Iddinan 12. hallitusvuosi. Vaikuttaa siltä, että tämä taistelu eteni ratkaisu vaiheeseen vasta helmikuun alkua vastaavana ajankohtana vuonna 733 eaa. (ABC1 Aikakirjan perusteella tämä saattoi olla Sanheribin 1. hallitusvuosi 1-12). Viimeinen löytynyt babylonialainen liikeasiakirja Marduk-Apla-Iddinan hallituskaudelta on päivätty hänen 12. hallitusvuotena 11. kuukaudelle.1-25 Tämän jälkeen kuninkaaksi Babyloniassa nousi ilmeisesti Sanheribin asettamana Bel-Ibni. Voi olla mielenkiintoista havaita, että hänen valtaannousu vuotensa ensimmäinen liikeasiakirja on myös päivätty 11. kuukaudelle.1-26 ABC1 Aikakirjasta voi päätellä, että tämän jälkeen, kun tilanne Babylonin kaupungin alueella oli rauhoittunut, Sanherib jatkoi taistelua Marduk-Apla-Iddinaa vastaan ja yritti löytää hänet Elamin maasta, mutta ei löytänyt. Sanheribin toinen kampanja oli pienempi taistelu, joka ilmeisesti ajoittui myös vuodelle 733 eaa.
Hänen kolmas sotaretkensä sen sijaan oli huomattavampi, se suuntautui Juudaa vastaan. Tästä taistelusta Raamatussa kerrotaan sen merkittävimmät tapahtumat. Se kesti useita kuukausia vuosina 732-731 eaa. Ninivestä on löydetty reliefit, jotka olivat koristelleet Sanheribin palatsin seinämiä. Näissä reliefeissä oli kuvattuna Juudan alueella olevan Lakisin kaupungin valloitus.1-27 Tämä taistelu vei oman aikansa. Jossakin vaiheessa tämän jälkeen Sanherib siirtyi piirittämään Jerusalemia. Osa tutkijoista uskoo äskettäin Jerusalemin läheltä löydetyn muinaisen sotaleirin jäänteiden olevan Sanheribin johtaman assyrialaisten sotilaiden muodostama sotaleiri, josta Raamattu kertoo.1-28 Toisaalta tulee ottaa huomioon, että myöhemmin myös babylonialaiset sotajoukot olivat leiriytyneet jonneķkin Jerusalemin läheisyyteen, kun piirittivät Jerusalemia useiden vuosien ajan.1-29
Raamattu kertoo, että Sanherib joutui keskeyttämään hyökkäyksensä Juudaan, kun Egyptin kuningas Tirhaka eli Taharqa hyökkäsi maahan. Raamattu nimittää häntä Etiopian kuninkaaksi.1-30 Myös Sanherib mainitsee epäsuoraan tämän tapahtuman ja väittää, että egyptiläiset oli kutsuttu apuun Hiskian aloitteesta.1-31 Raamatusta tälle Sanheribin väitteelle ei löydy perusteita.
Kun Sanherib oli taistellut egyptiläisiä vastaan jonkin aikaa, hän palasi taistelemaan Jerusalemia vastaan.
Vaikuttaa siltä, että Sanheribin tarkoitus oli valloittaa Jerusalem tavalla tai toisella. Hän yritti aluksi rauhanomaista ratkaisua, mutta Hiskia ei suostunut antautumaan. Sanherib kertoo olleensa tekemisissä Hiskian kanssa, mutta jättää kertomatta, miksi hän ei valloittanut Jerusalemia.1-32
Sanheribin neljäs kampanja kohdistuu jälleen Babyloniaa vastaan. Siellä Marduk-Apla-Iddina II oli jälleen noussut kuninkaaksi.1-33 Tämä oli ilmeisesti hallituskausi, jossa hän hallitsi n. 9 kuukautta. Tämä Sanheribin taistelu käytiin ilmeisesti loppukesällä 730 eaa. Tähän johtopäätökseen vie seuraavat tiedot. Tämän taistelun jälkeen Sanherib asetti Babylonin kuninkaaksi poikansa Assur-nadin-sumin. Ensimmäinen hänen hallituskaudella ajoittuva babylonialainen liike asiakirja on päivätty hänen valtaannousu vuotensa 8. kuukaudelle.1-33 Tämä vastaa marraskuuta. Kyseessä oli ilmeisesti vuosi 730 eaa. Hänen edeltäjistään viimeisin liiteasiakirja Bel-Ibnin hallituskaudelle löytyy 3. hallituskauden 1. kuukaudelle eli huhtikuulle 731 eaa.1-33 Tutkijat ovat arvioineet Bel-Ibnin hallituskauden pituudeksi 2 tai 3 vuotta. Näyttää siltä, että hän hallitsi noin 2,5 vuotta. Bel-Ibnin jälkeen kuninkaaksi nousi Marduk-zakir-suomi II, jonka on arvioitu hallinneen muutaman kuukauden. Tästä tullaan siihen oletukseen, että Marduk-Apla-Iddina II tuli uudelleen kuninkaaksi myöhäissyksyllä 731 eaa. ja hallitsi kesään 730 eaa. saakka.
Tähän liittyy myös aikaisemmin mainittu tapahtuma: maapallon asennon ihmeen avulla tapahtunut muuttuminen. Sen ajoittuminen johonkin kohtaan kevääseen 730 eaa. arvioidaan sen perusteella, että Babylonin kuningas Marduk-Apla-Iddina II lähetti sanansaattajia Juudan kuninkaan Hiskian luo kuultuaan tämän parantumisesta. Tästä voidaan vetää myös se johtopäätös, että juuri hän toimi Babylonin kuninkaana silloin, kun kyseinen Jumalan aiheuttama ihme tapahtui.
Myöhempien kampanjoiden aikana Sanherib kävi taisteluja Babylonian kuningasta Nergal-ushezibia vastaan, joka seurasi kuninkaana hänen poikaansa Ashur-nadin-sumia.1-34 Tämä taistelu käytiin noin vuonna 723 eaa. Sanherib taisteli esimerkiksi Elamin kuninkaita Kultur-Nahhuntea ja Humban-nimena III:ta vastaan.1-35 Tämä jälkimmäinen taistelu saattoi ajoittua vuoteen 719 eaa., lähelle aikaa, jolloin Sanherib itse nousi Babylonin kuninkaaksi ja toimi siinä tehtävässä yli 8 vuotta välillä 719-710 eaa. Toisaalta, jos Humban-nimena sairastui vakavasti jo Nisannu kuukautena, kuten ABC1 Aikakirjasta voisi päätellä, Humban-nimena ei välttämättä itse henkilökohtaisesti osallistunut taisteluun.
7. Sanheribin kuunpimennys
Sanheribin palatsista on löytynyt muinainen kirje, jossa kerrotaan kuunpimennyksestä.1-36 Tämän kirjoitti Abil-Istar, joka ilmeisesti toimi kuninkaan astrologina. Koska tämä löytyi Sanheribin palatsista, on syytä olettaa, että kyseinen kuunpimennys tapahtui Sanheribin hallituskauden aikana.
Abil-Istar kertoo, että tämä kuunpimennys tapahtui ‘Syyrian yllä’. Siitä voi päätellä sen tapahtuneen aamuyöllä.
Tähän soveltuu kaksi kuunpimennystä. Ensimmäinen niistä tapahtui syyskuussa 721 eaa. ja toinen toukokuun alussa vuonna 714 eaa.
8. Jatkokertomus
Tähän voi jokainen olettaa, millaisia kuninkaita historiassa hallitsi tämän jälkeen. Tunnetuimpia myöhempiä Assyrian kuninkaita olivat Assarhaddon ja Ashurbanipal.
Voidaan huomata, että kun Assarhaddonin hallituskauden lasketaan alkaneen vuonna 710 eaa., että elokuun alussa 700 eaa. tapahtui auringonpimennys. Tämä tapahtui muinaisen Tammuz-kuukauden aikana ja se oli Assarhaddonin 10. hallitusvuosi.
Tässä tehdyssä lyhyessä selonteossa huomataan eräs hyvin merkittävä piirre. Muinaiset auringonpimennykset tukevat Raamatun kronologian käyttämistä. Sen sijaan nykyiselle vanhalle kronologialle, josta voi käyttää myös nimitystä maallinen kronologia, ei ole muinaisten auringonpimennysten antamaa tukea.
Kun seurataan Assyrian kuninkaiden listaa eteenpäin, huomataan että Ashur-Etil-Ilanin, Ashurbanipalin seuraajan, hallituskausi päättyi jo vuonna 655 eaa. Tähän liittyy jälleen eräs nykyisten tutkijoiden historiankirjoituksen erikoisuus.
Arkeologisten tietojen perusteella Assyrian kuningas Sin-shar-ishkun, jonka aikana Napobolassar perusti Uus-Babylonian dynastian, hallitsi yli 22 vuotta.1-37 Hänen hallituskautensa päättyi hyvin rajuun tapahtumaan vuonna 632 eaa., kun Babylonian kuningas Napobolassar ja Meedian kuningas Kyaksares I hyökkäsivät Assyrian pääkaupunkiin Niniveen.
Nämä Assyrian valtakunnan viimeiset tapahtumat voidaan ajoittaa kohdalleen vasta Babylonian kronologian avulla.Sieltä löytyy yksi historiallinen tapahtuma, joka sitoo Uus-Babylonian ajan tietylle kohdalle. Raamattu kertoo Nebukadnessar II:n hyökkäyksestä Jerusalemia vastaan ja valloittaneen sen 19. eli babylonialaisen ajanlaskutavan mukaan 18. hallitusvuotenaan.1-38 Tämä oli Raamatun ajanlaskun mukaan vuosi 607 eaa. Siitä voidaan laskea, että Nebukadnessar II:n hallituskausi alkoi vuonna 625 eaa.
Tämän ansiosta voidaan laskea, milloin Uus-Babylonian dynastia alkoi ja minä vuonna Assyrian valtakunta lopullisesti tuhoutui.
Jotkut mielellään haluaisivat kuvitella, että on virheellistä tulkita Raamatun kronologia tällä tavalla. He saattavat esittää, että arkeologia todistaa, että se ja se Raamatun tapahtuma ajoittuu jollakin tietyllä tavalla. Sellainen päätelmä on hiukan puutteellinen. Jo sana “Raamattu” osoittaa, että kyse on tiedosta, joka löytyy Raamatun sivuilta. Tämä tarkoittaa sitä, että kirjaimellista Raamatun kronologiaa ei ajoiteta arkeologian avulla vaan Raamatun avulla. Sen avuksi tarvitaan vain yksi kiinnekohta, josta se voidaan sitoa tunnustettuun historiaan. Tämä on vuosi 539 eaa., jolloin muinainen Uus-Babylonin valtakunta kukistui.
9. Assyrian loppuvaiheet
Assyrialaiset eivät täysin kadonneet Babylonian valloituksen myötä. Heitä jäi Assyrian maaseudulle ja kyliin. He elivät ilmeisesti Babylonin alaisuudessa ja myöhemmin Persian alaisuudessa.
Babylonin kuninkaan Nabunaidin Aikakirja kertoo Persian kuninkaan Kyyroksen taistelleen assyrialaisia vastaan ja surmanneen heidän kuninkaansa.1-39
Tämän jälkeen Assyria näyttäisi katoavan historiasta. Se ei enää noussut omaksi valtakunnaksi vaan assyrialaiset elivät suurempien valtakuntien alaisuudessa.
Viitteet
1-1 fi.wikipedia.org/wiki/Dur-%C5%A0arrukin
1-2 en.wikipedia.org/wiki/Shalmaneser_V
1-3 en-academic.com/dic.nsf/enwiki/4648676
1-4 Raamattu, 2. Kuninkaat 20:9-11
1-5 muinaisetpimennykset.blogspot.com/2024/08/maapallon-pyorimisliikkeen-vaikutus.html
1-6 en.wikipedia.org/wiki/Shalmaneser_III
1-7
1-8 Raamattu, 2. Kuninkaat 8:28
1-9 Raamattu, 2. Kuninkaat 16:7,8
1-10 time.graphics/period/3188275
1-11 Raamattu, 2. Kuninkaat 15:19, 20
1-12 livius.org/sources/content/mesopotamian-chronicles-content/abc-1-from-nabu-nasir-to-samas-suma-ukin/
1-13 livius.org/articles/concept/limmu/limmu-list-858-699-bce/
1-14 Raamattu, 2. Kuninkaat 18:9
1-15 Records of the past: being English translation of the Assyrian and Egyptian monuments, 1876, sivu 29
1-16 Raamattu, 2. Kuninkaat 17:4
1-17 Records of the past: being English translation of the Assyrian and Egyptian monuments, 1876, s. 31,32
1-18 livius.org/sources/content/mesopotamian-chronicles-content/abc-1-from-nabu-nasir-to-samas-suma-ukin/abc-1.ii/
1-19 Records of the past: being English translation of the Assyrian and Egyptian monuments, 1876, s. 59
1-20 en.wikipedia.org/wiki/Sargon_II
1-21 P. Mansikka: The Mystery of Ancient eclipses, s. 388
1-22 en.n.m.wikipedia.org/wiki/List_of_Assyrian_kings
1-23 pekkamansikka.blogspot.com/2024/05/the-date-of-sennacheribs-is-found.html
1-24 Records of the past: being English translation of the Assyrian and Egyptian monuments, 1876 s. 40,41
1-25 J. A. Records of the past: being English translation of the Assyrian and Egyptian monuments, 1876 s. 40,41
1-26 J. A. Brinkman ja D. A. Kennedy: ’Documentary Evidence for the Economic Base of Early Neo-Babylonian Society: A Survey of Dated Babylonian Economic Texts, 721-626 B.C.’ s. 14
1-27 en.m.wikipedia.org/wiki/Lachish_reliefs
1-29 Raamattu, 2. Kuninkaat 25:1,2
1-30 Raamattu, 2. Kuninkaat 19:9
1-31 www.kchanson.com/ANCDOCS/meso/sennprism4.html Colum 2
1-32 Records of the past: being English translation of the Assyrian and Egyptian monuments, 1876 s. 61, 62
1-33 Records of the past: being English translation of the Assyrian and Egyptian monuments, 1876 s. 63
1-34 en.wikipedia.org/wiki/Nergal-ushezib
1-35 www.kchanson.com/ANCDOCS/meso/sennprism4.html Column 5 ja 6
1-36 George Smith: Assyrian discoveries s. 408-9
1-37 muinaisetpimennykset.blogspot.com/2024/08/babylonian-nuolenpaakirjoitusten.html
1-38 Raamattu, 2. Kuninkaat 25:1,2,8
1-39 livius.org/sources/content/mesopotamian-chronicles-content/abc-7-nabonidus-chronicle/
Kommentit
Lähetä kommentti