Kymmenen suurta sattumaa auringonpimennyksiin - kuinka todennäköisiä ne ovat eli Muinaisten pimennyksen mysteeri

Tätä lyhyttä kirjoitusta voisi nimittää jonkinlaiseksi “johdannoksi’.

Kun on tarkasteltu muinaisia auringonpimennyksiä Raamatun kronologiaan verraten, törmätään yllättävän moneen ‘sattumaan’. Juuri sellaisina tämän maailman viisaat ja itseään viisaina pitävät niihin suhtautuisivat. Mutta onko tällainen runsas sattumien esiintyminen kuinka todennäköistä?

Otetaan aluksi Assyrian kuninkaan Ashur-Dan III:n 9. hallitusvuotena tapahuneen auringonpimennyksen löytymimen.

Aikaisemmin tapahtui seuraavaa: Shalmaneser III taisteli Syyrian kuningasta Benhadad II:sitä vasta 11. hallitusvuotenaan. Vähän myöhemmin hän taisteli Syyrian kuningasta Hazaelia vastaan. Raamatun kertomuksessa Hazaelin kerrotaan tulleen Syyrian kuninkaaksi joitakin vuosia ennen kuin Jeehu tuli Israelin kuninkaaksi. Pian, jo Shalmaneser III: 18. hallitusvuotena, Jehu lähetti tälle kunnioitusta osoittavan lahjan. Raamatun ajanlaskun mukaan Jehu tuli Israelin kuninkaaksi noin 905 BCE. Mille kohtaa Ashur-Dan III:n 9:n hallitusvuoden tulisi ajoittua nämä tiedot huomioonottaen?

1. sattuma: tämä löytyy oikealta vuodelta, 824 BCE.

2. sattuma: tämä löytyy oikealta kuukaudelta. Vaikka tämä tapahtui huhtikuun alussa, se on mahdollista ajoittaa Simanu-kuukauteen.

3. sattuma: nykyisellä ohjelmalla katsottuna tämä näkyi heikkolaatuisena. Raamatusta löytyy perusteet sille, että maapallon asento on muuttunut noin tunnin verran tämän tapahtuman jälkeen.

Tarkastellaan sitten Babylonian kuninkaan Shimbar-Shipakin 7. hallitusvuotena tapahtunutta auringonpimennystä. Kronologian mukaan tämä ajankohta oli 254 vuotta aikaisemmin.

4. sattuma: tämä löytyy oikealta vuodelta: 1078 BCE.

5. sattuma: tämä löytyy oikealta kuukaudelta, Simanu-kuukaudelta.

6. sattuma: tässä täytyy tehdä sama oletus, kuin aikaisemmin kohta 3.

Mennään sitten noin 700 vuotta aikaisemmaksi. Silloin siirytään Hammurabin ja Shamsi-Adad I:n aikaan. Vuosi jälkimmäisen syntymän jälkeen tapahtui auringonpimennys. Tämä oli 50 vuotta ennen Hammurabin hallituskauden alkua.

7. sattuma: tämä löytyy oikealta vuodelta, 1746 BCE.

8. sattuma: nykyisellä ohjelmalla tämä oli maapallon toisella puolella. Raamattu antaa kuitenkin perusteet olettaa, että Joosuan päivinä maapallon pyörimisliike pysähtyi monen tunnin ajaksi. 

Siirrytään sitten vielä taaksepäin hiukan yli 200 vuotta. Ur III dynastian kuninkaan Shulgin 23. hallitusvuotena tapahtui kaksoispimennys. Tässä se rajoittuisi vuosien 1960-1990 BCE. tienoille.

Tähän ‘liukuvaan’ aikaan vaikuttaa se, että ei ole tarkkaa tietoa siitä, millä tavoin Larsan dynastia ja Ur III dynastia limittäytyvät toisiinsa.

9. sattuma: tämä löytyy vuodelta 1979 BCE.

10. sattuma: tässä tulee olettaa samaa kuin edellisessä kohdassa 8, maapallon asento aurinkoon nähden on muuttunut hiukan yli 9 tuntia.

Tässä olisi siis tapahtunut yhteensä 10 ‘sattumaa’. Voisiko sellainen olla mahdollista ‘ihan vahingossa’?

Monet itseään viisaina pitävät ovat sitä mieltä, että on itsestään selvää, ettei maapallo ole voinut pyöriä taaksepäin eikä se ole voinut pysähtyä.

Tällaiset havainnot voidaan siitä huolimatta tehdä esim. Stellarium ohjelmalla. Jo pelkästään se, että näitä auringonpimennyksiä löytyy tällä tavoin näin paljon, on suuri sattuma. Ja suuri sattuma on myös se, että Raamattu antaa perusteet muuttaa maapallon asentoa tarvittaessa. Eikä myöskään vähäpätöinen sattuma ole se, että nämä sopivat yhteen Raamatun kronologian kanssa.

Muitakin sattumia löytyy, mutta nämä ovat huomattavimmat. Näiden sattumien suuruutta lisää maapallon asennon muuttumisen tarpeellisuus ja pitkät ajanjaksot.

Tähän liittyy myös yksi kirjoittamaton “yhdestoista” sattuma: kun otetaan kaikki todisteet huomioon, mitään auringonpimennyksiä ei löydy, jos oletamme, että maapallon asento on koko ajan pysynyt sellaisena kuin se on nykyään.

Onko tämäkin sattuma?

Kun Assyrian kronologia ajoitetetaan vuonna 824 BCE. tapahtuneen auringonpimennyksen mukaan, huomataan sellainen erikoisuus, että Ashur-nirari V:n hallituskausi päättyisi jo vuonna 805 BCE.

Kun tarkastellaan huolella Sargon II:n, Sennacheribin ja Esarhaddonin hallituskautta sekä arkeologisia löytöjä, huomataan, että Tiglat-Pileser III:n hallituskausi alkoi vuonna 768 BCE. Huomataan, että tähän väliin tulee yllättävä 37 vuoden tyhjä ajanjakso.

Onko tämä tyhjä ajanjakso ihan sattuma?

Tähän liittyen havaitaan eräs mielenkiintoinen sattuma: historioitsija Josephus kertoo Assyrian kuninkaan Pulin eli Pulun hallinneen 36 vuotta.

Tähän kohtaan liittyy toinen yllättävä sattuma: Israelin kuninkaan Menahemin aikana Assyrian kuninkaan Pulin kerrotaan vaatineen pakkoveroa Israelilaisilta. Menahem hallitsi Raamatun ajanlaskun mukaan 780-luvulla BCE. Koska Raamattu kertoo tästä kuninkaasta, hänen voidaan luottaa hallinneen tuona aikana.

Näyttää siksi erittäin todennäköiseltä, että juuri Pul toimi tuohon aikaan Assyrian kuninkaana. Tämän perusteella voi näyttää siltä, että Pulun mahdollisesti väkivaltaisen vallankaappauksen jälkeen Assyriassa oli muutaman kuukauden kestävä välitila, ennenkuin Pulu sai kuninkuuden itselleen.

Esarhaddonin hallituskauden ajankohdan myönteisyyteen vaikuttaa hänen Egyptin vastaisen kampanjansa aikaan tapahtunut eclipse Tammuz kuukauden aikana. Raamatun ajanlasku yhdessä Sennacheribin kirjoitusten kanssa puolestaan ajoittaa Sennacheribin hallituskauden lähes tarkalleen tiettyyn kohtaan.

Tässä tutkielmassa tulee yksityiskohtaisia perusteluja näille ajoituksille.